Joka kesäinen pakollinen retki suolle on tehty. Pakkoa ei menemisessä ollut, mutta pakko on joka vuosi käydä varmistamassa, ettei vieraat vie kaikkia marjoja meidän suolta.
Nyt oli vielä liian aikaista suursaaliiseen. Suolla on tilaisuus tavata outoa ihmisiä. Suo jotenkin lähentää vieraat ihmiset toisiinsa. Aavan suon keskellä kolmen miehen yhteinen juttuhetki on jotain aivan muuta kuin keskellä toria muikkupaistosten käryssä.Tuskin torilla juttu lähtisi edes käyntiin, mutta suolla, siellä ventovieraat saavat kielensä kannat liikkumaan ja kierrellen ja kaarrellen juttu aaltoilee ja löytää vihdoin uomansa, jota pitkin se alkaa soljua valtoimenaan kohti yllättäviä polveiluja ja suvantopaikkoja ryöpsähdellen välillä yli äyräidenkin ja häviten sitten aavaan hiljaiseen laskujärveen tai jopa mereen.
Lakkoja tuli litran verran pakkaseen, mutta tärkeintä ei ollutkaan määrä, vaan tärkeintä oli saada käydä suolla ja nähdä jälleen kerran, että suo antaa tai pidättää omansa.

Maariankämmekät iloitsivat ja minäkin iloitsin jälleennäkemisestä.