Koko ikäni olen viettänyt naistenpäiviä. Veljettömänä olen tottunut naisten läheisyyteen ja elämään tekemättä siitä sen suurempaa numeroa. Vanhaan maalaismaiseen tapaan koko perhe kävi saunassa yhdessä siihen asti kunnes tytöillä alkoivat hedelmällisyyden ajat. Ei ollut syytä tirkistellä naisia aidan rakosista eikä lehden sivuilta, kun heitä näki luonnossa joka päivä. Näille ihanille luontokappaleille huomion antaminen kuului arkirutiineihin. Toisaalta he kyllä osasivat kinutakin apua ja hoitoa joskus liiankin kanssa. Minä heitä pesin ja puin ja passasin ja vain siksi että olin iso veli, poika ja myöhemmin mies.
Itsestään selvyyksiin on elämässäni aina kuulunut ovien avaaminen naisille ja tuolien tarjoilu naisten taakse sekä takkien päälle- ja poisauttaminen. Millaista erityiskohtelua kansainvälinen naistenpäivä edellyttänee? Onkohan tämä päivä kehitetty niille, jotka herroina hallitsevat ja naisilla itseään palveluttavat päivin ja öin. Ilmeisesti äidittömille tämä päivä on tarpeen, sillä äitienpäivänä poikalapsetkin saavat opetella kerran vuodessa passaamaan äitiään. Nykyisin on tuokin päivä muuttunut ilmeisesti parisuhteen työvuorojen vaihtopäiväksi. Kun muun ajan vuodesta nainen palvelee miestään voi mieskin uhrata päivän naisen huomioimiseen.
Hyvää naistenpäivää sinullekin - mies.
47244.jpg
Äitini, ennenkuin hän oli äitini.