Mikä on kiiras?
"Kitis kiira metsään, tulta savua selkään."
Sanan katsotaan olevan lähtöisin ruotsin sanasta skära, joka merkitsee puhdistamista (skärtorsdag = kiirastorstai) Samaa alkuperää lienee kansanuskomuksiin liittyvä kiira; se on paha henkiolento, jota pääsiäisaikaan on ajettu pois pihapiiristä esimerkiksi kalistelemalla lehmänkelloja tai savulla.
Mielenkiintoinen on latinan nimitys dies viridium (= vihreiden oksien päivä): tällöin ehtoollisyhteydestä erotetut otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja heistä tuli jälleen Kristus-viinipuun tuoreita oksia.
Saksan kielessä kiirastorstain nimitys Gründonnerstag (= vihreä torstai) saattaa olla niin kielen kuin ajatuksen puolesta perua latinasta. Niin tosissaan saksalaiset ainakin ottavat tämän torstain vihreyden, että he syövätkin silloin paljon vihreää, pinaattia ja salaattia. On tosin esitetty myös, ettei saksan ilmauksessa olisikaan kysymys vihreästä, vaan takana olisi muinaisyläsaksan verbi greinen (= itkeä). Tänä "itkutorstaina" itkettiin siis niin omia syntejä kuin Kristuksen kärsimyksiä. Kun sanaa ei enää tunnettu, se sekaantui tutumpaan sanaan grün.
Englanninkielinen nimi Maundy Thursday viittaa jalkojenpesuun. Maundy-sanan takana on (rakkauden) käskyä tarkoittava latinan mandatum.

Itse emme ole pitkäänperjantaihin pitkää keksineet: tämä jo Agricolalla (1500-luvulla) esiintyvä sana on käännöslaina ruotsin lång-sanasta (aiemmin lang-). Jonkin verran on käytetty myös siitä suoraan mukailtua sanaa lankaperjantai, mutta tavallisemmin lanka on liitetty lauantaihin, kaiketi alkusoinnun takia: lankalauantai.
Vaikka pitkä liittyy meidän mielestämme itsestään selvästi tämän perjantain nimeen, muualla maailmassa ajatellaan toisin: nimitystä pitkäperjantai ei tapaa juuri muualta kuin Pohjoismaista. Murheen päivän teemaan liittyy tosin myös Saksassa käytettävä nimitys Karfreitag, jossa kar-osa on vanhaa saksaa ja merkitsee surua.
Pohjoismaiden ulkopuolella lienee perjantai ollut pitkä vain Englannissa, jossa ilmausta Long Friday saattaa vieläkin tavata, joskin vanhentuneena, nykyisen nimen Good Friday sijasta. Kun kristinusko aikoinaan levisi Pohjoismaihin lähinnä anglosaksien käännytystyön tuloksena, on mahdollista, että kristillistä käsitteistöä ja myös juhlapäivien nimityksiä on tullut Englannin suunnalta. Pitkä on jäänyt tänne periferiaan senkin jälkeen, kun se englannin kielessä on vaihtunut hyväksi.

Monissa kielissä pääsiäisjuhlan nimi pohjautuu hebrean sanoihin pesah, pasah (esim. aramean pasha, kreikan paskha, ranskan Paques, ruotsin påsk). Juutalaisten passah-sana viittaa toisaalta vanhaan alkuvuoden uhriateriaan, toisaalta sen ansiosta tapahtuneeseen "sivuuttamiseen" (englannin Passover) ja säästymiseen esikoisten joukkosurmalta Egyptissä. Englannin ja saksan sanat Easter, Ostern pohjautuvat luultavasti muinaisgermaanien kevään jumalattareen (Austro, Ostera), jonka juhlaa vietettiin kevätpäiväntasauksen aikaan.

Suomessa papisto halusi välttää paskaa muistuttavaa sanaa ja kehitti jo ennen Agricolaa suomen kieleen uudissanan pääsiäinen, jolla viitattiin pitkästä paastosta pääsemiseen.

Tiedot kopioitu SKS:n sivuilta