Aamulla luin lehdestä tupakkataukojen katoamisesta ja noiden taukojen todellisesta sisällöstä. Varusmiespalveluksessa ollessani 60-luvun lopulla opin odottamaan komentoa: Tauko paikalla. Tupakan mittainen tauko. Itse en ole koskaan polttanut. Nuo tupakkatauot olivat kuitenkin monilta osin mieleenpainuvia tapahtumia. Niiden aikana murjaistiin vitsi jos toinenkin. Usein läheiset hiljaiset kuiskaten käydyt keskustelutkin sisältyivät tupakkatauoille. Työpaikoilla koneiden melussa eivät keskustelut onnistuneet, mutta tupakkatauoilla melusta poissa ollessa juttua riitti ja työtoverit muuttuivat jopa kavereiksi.

Teemalta seurasin eilen illalla vaihtoehtohoidoista kertovan sarjan avausjaksoa, jossa käsiteltiin mietiskelyä, meditaatiota. Nukahtelin kesken ohjelmaa ja sain virikkeitä omille ajatuksilleni mietiskelyn merkityksestä. Ohjelmassa toimittaja oli koekaniinina, jonka verenpainetta, sykettä ja hengitystiheyttä mitattiin levossa, paineen alla ja mietiskelyn kestäessä. Mietiskelyn aikana toimittajan elintoiminnot hidastuivat kaikilta osin.

TM (transsendenttinen meditaatio) on eräs mietiskelyohjelma, jossa tavoitellaan sisäistä järjestyneisyyttä ja tyyneyttä, jonka aikana vasen ja oikea aivopuolisko sekä aivojen etu- ja takaosa alkavat työskennellä sopusoinnussa keskenään. USA:ssa eräässä kaupungissa 500 ihmistä harrasta tätä tekniikkaa sitoutuneesti päivittäin. Teeman ohjelmassa toimittaja vieraili tuossa paikassa.

Kristittynä en voi olla ajattelematta rukousta yhtenä mietiskelyn muotona. Rukouksen yhtenä esikuvana on hengitys. Mietiskelyissä sisään- ja uloshengityksen tarkkailu on avainasemassa. Rukouksessa yhteys rukouksen kuuntelijaan, Jumalaan, on avainasia. Ilman uskoa rukousten kuuntelijaan, rukous menettää merkityksensä. Se on vain yksinpuhelua ja jonkinasteista asioiden luettelemista. Toisaalta hetket, jolloin hiljennytään asettelemaan aivoissa ja mielessä liikkuvia asioita paikoilleen ja jonkinlaiseen järjestykseen ei voi olla mitenkään huono asia sinänsä. Sitä jokaisen ihmisen pitäisi tehdä päivittäin.

Kaikenlaiset tauot päivärutiinissa ovat paikallaan. Automatkoilla tauot antavat voimia jatkaa perille. Musiikissa tauot luovat musiikkiin järjestyksen. Puheen pitämisessä tauot ovat usein oikeilla paikoillaan kovinta puhetta, mitä voi olla. Luojan luoma viikkorytmi tauottaa ihmisen työn ja levon oikeassan suhteessa, mikäli tätä jakoa 6+1 noudatettaisiin.  Vuorokausirytmissä 8 tuntia työtä, 8 lepoa ja 8 omavalinnaista aikaa on mielen- ja ruumiinterveyden elinehto. Ora & labora pätee tänäänkin.