Raafaelin päivän innoittama etsin muutamia arkkialkuisia sanoja.

Arkkiatri-nimitys juontuu kreikkalaisesta sanasta arkhiatros (arkhi-, yli-, pää,-; iatros, lääkäri), suomeksi lähinnä ylilääkäri tai lääkärikunnan esimies. Varhaisimmat arkkiatrit tunnetaan piirtokirjoituksista helleenisen kulttuurin itäisiltä alueilta. Heistä Krateros Antiokialainen oli Syyrian kuninkaan Antiokhos IX Philopatorin (116—95 eKr) henkilääkäri. Toinen samanaikainen arkkiatri oli Papias Amisalainen, Pontoksen kuninkaan Mithridates VI Eupatorin (132/120—63 eKr) henkilääkäri. Aivan ilmeisesti arkkiatreiksi alettiinkin nimittää alunperin ruhtinaiden ja hallitsijoiden henkilääkäreitä.  (Arno Forsius)

Arkkienkelit (αρχάγγελος, "ensimmäinen sanansaattaja") on tunnetuin erillinen enkeliryhmä, johon lasketaan kuuluviksi kaikki Raamatussa nimeltä mainitut kolme enkeliä, Mikael, Gabriel ja Rafael. Tosin nykyisessä raamatunkäännöksessä ei puhuta arkkienkelistä vaan ylienkelistä. Ylienkeleiden lukumääränä on Raamatun (Tob. 12:15 sekä Ilm. 1:4 ja 8:2) antamien tietojen tai vihjeiden perusteella pidetty seitsemää.
Arkkienkelit ovat yhdeksänportaisen enkelihierarkian kahdeksas ryhmä, kolmannen hierarkian toinen kuoro. Arkkienkeleiden nimistä on kirkon historian aikana taitettu sanan säilää, sillä aina on löytynyt oppineita, jotka ovat halunneet saada kaikki seitsemän nimeä selville. Mutta koska Raamatussa on nimeltä mainittu vain kolme, ei virallinen kirkko ole koskaan hyväksynyt muita nimettyjä arkkienkelikandidaatteja, esim. sellaisia kuten Uriel, Sariel tai Raguel.
Raamatun nimeltä mainitseman kolmen arkkienkelin tehtävänä on taistella (Mikael) taivaan enkelijoukon kanssa pahuuden voimia vastaan, tuoda tärkeitä viestejä (Gabriel) ihmiselle ja suojella (Rafael) ihmisiä. Kirkkotaiteessa arkkienkelit kuvataan yleensä nimen mukaan ja jokaisella on omat erityiset attribuuttinsa eli symbolinsa ja tunnusmerkkinsä. (Askel)

Arkkitehti tulee muinaiskreikan rakennusmestaria tarkoittavasta sanasta αρχιτέκτονας.

Arkkityyppi ( ἀρχέτυπον) on perinteisesti tarkoittanut hahmon, asian tai käsitteen alkumuotoa ja mallia. Arkkityypit ovat kaikille ihmisille yhteisiä, alitajuisia sielunsisältöjä, jotka ilmenevät myyteissä, taruissa ja uskonnoissa.

Arkkiveisu(-viisu) on historiallinen irtoarkkina julkaistu runo. Tässä arkki-sana ei viittaa alkuun tai ylimpään.

Arkkivihollinen on sankareiden veri- tai perivihollinen.

Sain käsiini sukukirjan, joka on julkaistu tänä kesänä. En saanut sitä sattumalta, vaan tilasin sen. Olin tehnyt siihen isäni, isoäitinija omalle kohdalleni pieniä korjauksia ja muutoksia. Omassa lapsuudessani en osannut arvostaa esivanhempieni menneisyyttä. En muista puhuttiinko heistä kovinkaan paljon. Joitakin ikäviä piirteitä muistan kerrotun. Mitään hyviä ja iloisia tai hauskoja tapahtumia menneisyydestä ei ole minun muistiini jäänyt. Niinpä lueskelen nyt vanhoja muiden muistista kirjoitettuja juttuja ja dokumentoituja tapahtumia. Kuviakin on suhteellisen paljon.

Nyt olen selannut sukulaisiani sukupolvi sukupolvelta 1500-luvulle saakka. Monenlaisia nimiä ja sukunimiä mahtuu tuohon joukkoon. Paljon on lapsena kuolleita ja isättömiä lapsia. On loiskirjaan siirrettyjä ja itsellisiä sekä torppareita. Useita ammatteja löytyy: ratsastajista, insinööreihin ja tohtoreihin. On toimittajia, kirjailijoita, kansanedustajia, oopperalaulajia, tanssitaiteilijoita, balettimestareita jne. Suvusta löytyy profeettakin ja useita kirkonmiehiä jopa loihtijoita.

Satumaata on ajateltu jo virsikirjaan uutena virtenä. Onnen maa ei lie ihan yhtä suosittu ja tunnettu tango. Virren aineksia siinäkin on: "On kuin me noustais kirkkauteen luo muuttolintujen...uskoisin, jossakin paikka onnellinen ois. Onnistun kanssas sun kenties sinne löytämään. Etsitään, etsitään, sinne kanssasi jään"

Siilinjärven Teatteri on ottanut tälle kesälle ohjelmakseen Ismo Apellin ohjaaman Onnen Maa -näytelmän. Onnen Maa -elokuvan muistoihin jättämiä odotuksia ei tämä  Mäntyrannan kesäteatteriesitys ihan täytä. Ajoittain teksti vie mukanaan ja repliikit sopivat esittäjiensä suihin. Ulkoluvun makua välillä esiintyy ja varsinkin tiedosaaja-akkojen sähellys sotkee hyvän tunnelman täysin.

Ottopoika Vertin tulkinta onnistuu koululaiselta Riku Juntuselta välillä loistavastikin. Kuolemaisillaan olevan ottoisän Ukko-Antin vierellä Vertti on kuin kotonaan. Kuolemakohtaus on oivallisesti oivallettu osa Onnen Maan juonessa. Tunnustusta täytyy antaa Tenhoa esittäneelle Antti Heikkiselle ja tangokuningatar Marjo Sormuselle. Olihan kyseessä kuitenkin musikaali - tai sen yritys.

Mäntyrannan kesäteatterin katsomoon pitäisi panostaa tulevaisuudessa ja hankkia vaikka muovikuppituolit jostain urheiluseuran varastosta istuimiksi, jotta selkävikaisetkin jaksaisivat nauttia esityksestä koko illan. Ei ole onni istua lankkupenkeillä ilman tukea puoltatoista tuntia. Kidutuksesta se käy.

Kesäteatterimatka ei ollut suunniteltu. Lähdettiin vain ajelemaan ilmastoidulla autolla kesähellettä pakoon kohti pohjoista. Päätettiin sitten vilkaista millaiset istuimet Mäntyrannassa ovat. Koskapa olikin esitysilta ja lippuja vielä sai, niin siitä se Onnen Maaksi muuttui.

Työssä tai koulussa olleilla nyt on ensimmäinen arkinen lomapäivä. Näin eläkeläisellä päivät ovat samankaltaisia. Kalenterista täytyy katsoa missä mennään. Viimeisen viikon aikana on täytynyt katsoa useampaankin kertaan, että onko vielä toukokuu. Ilmojen puolesta ja kasvillisuutta katsellessa on sää kuin juhannusviikolla.

Muutamana päivänä kävellessä katselimme tuomen kukkimisen alkua. Parin päivän päästä kukat olivat auenneet täysiksi. Mitä ihmettä! Vain kolme päivää tuomen kukat kukkivat ja sitten terälehdet varisivat tuulessa pois. Samaan aikaan aukesivat jo pihlajan kukat, jotka yleenä aukeavat ennen juhannusta. Vielä toukokuun puolella huomasimme juhannusruusujen nuppujen olevan aukeamassa. Punaiset pensasaitaruusutkin aukeavat kukkaan.

Vaahteranlehdet ovat jo kahden kämmenen kokoisia ja raparperin lehdet 50 cm läpimitaltaan. Lipstikka on jo yli metrin korkuinen ja niittyleinikit kukkivat. Järven vesi on keltaisena siitepölystä kuin heinäkuussa. Auringossa oleva ulkolämpömittari on iltapäivisin täyttynyt ylös asti ohi asteikon. Onneksi varjossa on pysytty alle 30 asteessa. Läheisen järven ansiosta viileä tuuli virvoittaa pahimmalla helteellä ja vedessä voi käydä jäähdyttelemässä.

Meillä on keskikesä luonnon merkkien mukaan, mutta kalenterikesä vasta alkaa. Jos tämä on sellainen instant-kesä, niin ensi viikolla kaikki muuttuu ja palellaan syksyisissä sateissa.

Kuopiossa on rakennettu uutta moottoritietä siltoineen jo kolmisen vuotta. Työ jatkunee vielä pari vuotta. Nyt uusille silloille pääsee jo kävellenkin. Päivärannasta Sorsasaloon Suosaaren ja Tikkalansaaren eteen tehdyn uuden pengerryksen kautta on voinut pyöräillä tai kävellä koko talven.

Ensimmäistä kertaa tänään kävelylenkillä huomasimme Suosaareen jääneet vanhat rautatiesillat. Kolmisenkymmentä vuotta sitten kävimme lasten kanssa hiihtäen noiden soltojen luona, mutta olimme unohtaneet niiden olemassaolon. Nyt tutustuimme noihin muinaismuistoihin lähemmin.

Aika yllättävää ja häkellyttävääkin oli nähdä koivikon kasvavan siltapalkkien ja rautaristikoiden keskellä. Olisi luullut VR:n halunneen muuttavan rautaromun rahaksi, mutta pikkurahan puutetta ei liene ollut. Lähes samanlainen rautatiesilta poistettiin kaksi vuotta sitten uuden rakennettavan moottoritiesillan alta pois. Sitä siltaa ei jätetty Suosaareen kuten nämä kaksi on joskus jätetty.

Nyt junat pääsevät uutta siltaa liikkumaan ja laivat sillan alittamaan. Rautatiesilta nostetaan tarvittaessa laivojen tieltä ylemmäs hissin tavoin. Moottoritien sillat ovat nyt korkeat ja kiinteät. Vanhat läppäsillat eli "Saksanseisojat" on hitsattu jo kiinteiksi ja niiden ali pääsevät vain matalat veneet.

Ensi kesänä voi kaiketi poiketa Suosaaressa myös autolla, sillä moottoritien viereinen ohitustie avattaneen silloin liikenteelle. Tervetuloa jalkaisin tutustumaan näihin siltoihin jo nyt. Auton voi jättää Päivärannan päiväkodin pihaan tai Citymarketin P-alueelle ja sitten vain patikoimaan vajaan kilometrin päädän Suosaareen.

3. helmikuuta 2013 kauhukseni huomasin, näin ja koin uuden Vuodatuksen ilmestyneen. Enää en koe olevani kotona lukiessani vanhoja postauksiani ja katsellessani niiden keskellä olevia kuvia.

Pienen tovin aprikoituani tein pikaisia muutoksia näkemääni ja nyt tuntuu jo paremmalta. Värejä ja fontteja voi muutella ja kuviakin lisätä. Jossain ovat vanhat kuvat arkistoituina ja ne voivat vielä ilmestyäkin omille paikoilleen oikeisiin postauksiin. Aika näyttää, mitä tuleman pitää.

Rati riti ralla tuli talvi halla.
Kuuraparta tuiskutukka, lumiviitta harmaasukka.
Rati riti ralla sellainen on halla.

Rati riti ralla. Mistä tuli halla?
Tuolta Pohjan tuntureilta,
Lapin lasten laitumilta.
Rati riti ralla, sieltä tuli halla.

Rati riti ralla,
mitä teki halla?
Puhui metsät puhtahiksi,
jäät ja järvet kantaviksi.
Rati riti ralla, sitä teki halla.

Rati riti ralla, hyvin teki halla:
saapi lapset lasketella,
luistella ja lauleskella.
Rati riti ralla, kiitoksia halla!

Tämän vuoden pakkasennätys on todettu mittarissamme tänään perjantaiaamuna klo 9.00: -26,8 astetta celciusta.

klo 10 -26,9

Eipäs kun klo 10 uusi ennätys: -26,9