Parin tunnin alkulämmittelyn jälkeen päästiin Ruusuhoviin, entiseen kunnalliskotiin syömään ja muistelemaan. Lammasta ja jotain suolalihaa syötiin, minkä jaksettiin 22 € edestä. Juomisina oli vettä, kotikaljaa ja eri maksusta muuta. Vanhoja valokuvia oli Veikon albumissa ja entisistä kokoontumisista omat kirjekuoret kullekin kuvissa oleville. Meitä luokalle jääneitä oli mukana kolme. Tuntui että olimme samaa sakkia muiden kanssa. Ajatukset kulkivat omia ratojaan menneisyyden unohduksissa olleisiin syvänteisiin ja joskus leikittelivät aaltojen harjalla syöksyäkseen taas pinnan alle pimentoon. Useimmat puhuivat yhtaikaa ja päällekkäin muiden kanssa. Kaipa joku kuuntelikin, mutta oman äänen saaminen ilmoille oli tärkeintä. Joukkoon tupsahti pari vuotta samalla luokalla ollut, jonka työpanos oli kuulemma jo annettu Englantiin ja nyt levättiin laakereilla eli eläkkeellä.
Sunnuntaina saarnassani kävin läpi omaa elämtäntarinaani sovellettuna päivän tekstiin. Lupauksien pitäminen on vaikeaa, ehkä mahdotontakin. Meillä on kuitenkin Vapahtaja, joka hyväksyy meidät, vaikkemme itse hyväksyisikään.
Kommentit