40 vuotta sitten sain nämä 10 käskyä aviomiehelle:

1. Olkoon sinun vaimosi sinulle rakkaampi kuin sinun äitisi, isäsi, tyttäresi tai poikasi, sillä hän on sinun elämäntoverisi kuolemaan asti.

2. Älä salli työsi äläkä harrastuksesi vieroittaa sinua lapsistasi, sillä isän huomio ja rakkaus on lapsille korvaamaton lahja.

3. Älä unohda sanoa usein vaimollesi:"Minä rakastan sinua" ja osoita se myös käytökselläsi jokapäiväisessä elämässä.

4. Kun olet rikkonut, pyydä anteeksi, mutta myös anna anteeksi koko sydämestäsi, sillä kuka meistä ei tarvitsisi anteeksiantamusta.

5. Älä koskaan tee vaimostasi kerjäläistä omassa kodissassaan, vaan hoida hänen kanssaan yhdessä raha-asiat.

6. Muista, että sinun vaimosi tunnustuksen ja rohkaisun sana on paljoa arvokkaampi kuin muiden. Siksi pidä häntä arvossa.

7. Muista, että sinun vaimosi ei ehkä aina ole oikeassa, mutta aina hän on sinun puolisosi, se jota olet luvannut rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä.

8. Ole huomaavainen ja kohtelias yhtä hyvin perheesi keskuudessa kuin kodin ulkopuolellakin, äläkä unohda puhtauden ja järjestyksen hyvettä.

9. Kerro lapsillesi Herran ylistettävistä teoista, että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset ja hekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.

10. Kunnioita Herraa sinun Jumalaasi kaikkina elinpäivinäsi ja silloin sinun lapsesi ylistävät sinua autuaaksi.

Puolisoni sai vastaavat käskyt aviovaimolle. Olenko näitä käskyjä noudattanut? En ole. Ne jopa unohtuivat vanhan raamattuni etukanteen liimattuina moniksi vuosiksi.

Tuona keväänä vihkipäivänämme oli koivu juuri puhjennut hiirenkorvalle. Häävieraat tulivat suureksi osaksi kaukaa autoilla. Vihkipappikin tuli kaukaa ja ehti kuitenkin ajoissa. Kampasi hiuksensa vesilasissa kastellulla kammalla ja korjasi rikkimenneet silmälasisankansa punaisella sähköteipillä. Vihkitilaisuus kirkossa nauhoitettiin ja meillä on tuo kasetti tallessa ja jopa kuuluvana. Vaimoni vihittiin lainatussa vihkimekossa. Minun vihkipukuni ja kenkäni ovat vielä tallessa. Koko on hieman pienempi kuin nykyisin.

"Kylläpä minulla on kaunis morsian, maailman kaunein", ajattelin kirkossa. Edelleenkin tunnistan hänet samaksi tytöksi. Nyt hän on ollut nämä vuodet vaimoni, maailman kaunein vaimo. Hänelle on helppo sanoa:"Minä rakastan sinua." Anteeksi olen saanut pyytää vähän väliä.

Hääkuvat otettiin seurakuntatalon vessan viereisellä seinustalla valkeaa tiiliseinää vasten. Häämatkan teimme muutaman kilometrin päässä olleelle kesämökille. Parin, kolmen päivän yhdessäolon jälkeen halusimme jo maatöihin lannan levitykseen ja perunan istutukseen.

Olimme silloin 40 vuotta nuorempia ja aivan untuvikkoja avioelämän suhteen. Jotain olen luullaksi oppinut näinä vuosina, mutta jos nyt aloittaisin alusta avioliittoni, niin moni asia tulisi tehtyä toisin. Luulisin.