890549.jpg

Minä en saa sijojani missään. Olen rauhaton. Istahdan hetkeksi ja nousen heti. Vaihdan paikkaa. Aloitan ristikon teon. Vaihdan sudokuun. Käyn katsomassa sähköpostit. Poistan kaikki lukematta. Käväisen blogilistalla ja avaan vasta päivitetyt. En lue kokonaan mitään. Siirryn Ylen sivuille ja takaisin omaan blogiini. Vilkaisen joitakin puolisoni postauksia ja niiden kommentteja. Suljen tietokoneen. En muista mitään lukemistani jutuista. Pää on täynnä vinhasti liikkuvia ajatuksia. Suunnittelen tavaroiden siirtoa paikasta A paikkaan B ja C.

Käyn istuttamassa vanhassa saavissa mökiltä tuodun raparperin keittiön ikkunan alle kukkapenkkiin, josta poistan sananjalan. Sen juuria on kottikärryllinen. Haluaisin muuttaa asuinpaikkaa, minäkin. Etsin asuntoja ilmoitussivuilta, mutten löydä parempaa kuin nykyinen asunto. Puran huonekaluja, joita voi purkaa ja vien varastoon. Pian tuon uusia ikivanhoja tilalle. Silmäilen hetken  lasten vanhoja piirustuksia ja juttuja ja vien niitä roskiin pyykkikorillisen. Ne olisi voinut viedä sinne jo 20 vuotta sitten. Kun katson ulos, näen auringon paistavan. Käyn ylikierroksilla. Se ei ole uutta. Minut pitäisi säätää harvempitahtiseen sykkeeseen. Kuka virittäisi minut uuteen uskoon?