Kotimaani ompi Suomi, Suomi armas synnyinmaa...
Kotiin päin, kotiin päin. Minä vedän kaikessa kotiin päin. Kotikirkko on meillä käsite, joka on monimerkityksinen. Minulle työssäni kotikirkko on viime vuosina merkinnyt Kiinan kotikirkkoliikkeen termiä erotukseksi kolmen itsen isänmaallisen liikkeen kirkosta. Kotikirkkoliikkeen äiti on kiinalaisten mielissä norjalainen lähetyssaarnaajanainen Marie Monsen. Hänen rohkeiden ja kohtikäyvien saarnojen johdosta kiinalainen papisto teki parannusta ja seurakunnissa puhkesi herätysten aalto 1920-luvulla. Monsenin kotimaahan kiiri sellaisia huhuja, että tämä olisi luopunut luterilaisesta uskostaan, koskapa hänen kokousmatkoiltaan kuului kummia: Siellä sairaat paranivat, rosvot kävivät tunnustamassa rikoksiaan, varkaat palauttivat varastamaansa omaisuutta, vaimojaan pieksäneet miehet pyytelivät anteeksi ja kirkot täyttyivät kuulijoista. Tällaista ei voinut luterilaisessa työssä tapahtua! Niinpä palattuaan Norjaan Marie Monsenia ei lähetetty enää Kiinaan. Hänen työnsä jälki oli liian hurmoksellista ja armolahjakeskeistä. Kotiin päin vetäminen Mariella tarkoitti taivaaseen johdattamista, ei Norjan luterilaiseen kirkkoon.
Kotitie vie kotimaahan. Usein se on vain kotipolku, mutta kotilieden muisto elää vieraalla maalla.

17400.jpg