Aineen tiheys muuttuu lämpötilan muuttuessa. Tämä johtuu siitä, että lämpötilan noustessa aineen rakenneosaset liikkuvat nopeammin, jolloin sama määrä rakenneosasia tarvitsee enemmän tilaa. Tällöin aine laajenee eli sen tilavuus kasvaa. Vastaavasti lämpötilan laskiessa aine (yleensä) kutistuu.

Lämpölaajeneminen täytyy ottaa huomioon esimerkiksi siltojen ja puhelinlinjojen rakentamisessa.

Veden laajeneminen on poikkeuksellista. Kun lämpötila nousee nollasta neljään astetta celsiusta, vesi kutistuu. Veden tiheys on suurimmillaan +4 asteessa. Tästä syystä vesi järven pohjalla pysyy sulana noin +4:ssä asteessa.

Kaksoismetallissa metallit laajenevat eri tavalla. Tämä aiheuttaa kaksoismetallin taipumisen lämpötilan muuttuessa. Ilmiötä hyödynnetään esimerkiksi lämpömittareissa ja erilaisissa antureissa. (Peruskoulun fysiikka)

Auringon riskeistä on puhuttu paljon ja moni on oppinut suojaamaan ihonsa oikein voiteella tai vaatetuksella. Osa välttää auringon paistetta lähes kokonaan. Riskien ohella auringosta on myös paljon hyötyä. Aurinko on yksi tärkeimmistä D-vitamiinin lähteistämme. D- vitamiinivarastot täyttyvät, kun sen tuotanto käynnistyy auringonvalon vaikutuksesta iholla. D-vitamiinia tarvitsevat erityisesti osteoporoosia eli luukatoa sairastavat henkilöt.

D-vitamiini on tärkeä tekijä kalsiumin imeytymisessä. Jos kalsiumia ei imeydy tarpeeksi, elimistö alkaa ottaa puuttuvaa kalkkia luustosta. Seurauksena on luuston haurastuminen ja voimakkaasti kasvanut riski murtumiin. D-vitamiini on myös tärkeä lihasten toiminnalle ja tasapainokyvyn ylläpidolle. (MSD)

Lämpöherkkyys on yleinen vaiva MS-tautia sairastavien keskuudessa. Lämpöherkkyydellä viitataan ilmiöön, jossa jotkin sairauteen liittyvät oireet voimistuvat kehon lämpötilan nousun seurauksena, esim. kesähelteillä tai saunoessa. (Pro gradu)

Lämmön vaikutus aiheuttaa paikallisen lämpötilan nousun, joka johtaa verenkierron vilkastumiseen. Sen seurauksena tulehdusreaktio nopeutuu, aineenvaihdunta kiihtyy, pehmytosien jäykkyys alenee, lihasjännitys laukeaa ja kipu vähenee.

Kiputilojen hoidossa on käytetty myös lämpöhoitoja. Lämmön vaikutus riippuu käytetystä lämpötilasta ja pinta- alasta sekä lämmön kestosta. Pintalämpöhoidoissa lämpö ei tunkeudu syvälle. Syvemmissäkin kudoksissa voi olla muutoksia heijasteina tulevan verenkierron muuttumisen takia.

Näillä hoidoilla katsotaan olevan kipua lievittävää, pinnallista verenkiertoa parantavaa ja rentouttavaa vaikutusta, joten niitä käytetään näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Pintalämpöjä käytetään useimmiten esihoitoina esim. ennen hierontaa.

Syvälämpöhoidoissa lämpö muodostuu itse kudoksessa kun sinne viedään energiaa esim. lyhytaaltosäteilytyksellä. Syvälämmöllä on lihaksia rentouttavan vaikutuksen lisäksi vaikutuksia verenkiertoon, sisäeritykseen ja moniin muihin elinjärjestelmiin.

Olemme saaneet D-vitamiinia tänä kesänä tarpeeksi, mutta kuinka muistaisimme D-vitamiinitarpeemme myös talvipimeällä.