518662.jpg 518682.jpg 518701.jpg

Kuntoremonttitestien jäljiltä ovat reiteni jumissa ja liikkuminen tuottaa tuskaa. Sunnuntaiaamun kirkkaus houkutteli kuitenkin ulos ja liikkeelle. Siinä jalatkin hieman liikunnasta vetriintyivät. Kyykkyyn ja ylös -liikkeen toistaminen on yhtä tuskaa. Sitä harjoittelin laskeutumalla kuvaamaan leskenlehden teriötä. Tutun perheen pihalla säkkeihin verhotut tuijat olivat kuin hupulliset saattovieraat haudan äärellä. Veden kalvosta heijastunut sähkötolppa sai uuden muodon aaltoilevassa vedessä. Siinä kuvien selitystä, vaikka kukin näkee kuvat ilman selitystäkin.

Kevään tulo herättelee muistoja ennen olleista ja menneistä keväistä. Eniten on juuri nyt mielessä kahden vuoden takainen Kiinan kevätmatka. Kuvien kautta sinne voi palata uudelleen ja uudelleen ja aika kultaa muistoja koko ajan. Viime keväiset äiti-vainaan synttärijuhlat Lahdessa ja omat Anttolanhovissa ovat myös kevään herättämiä muistikuvia menneestä. Lahdessa asuttuja keväitä muistelen lämmöllä, sillä kevät 1974 oli tosi lämmin, kun vappuna olimme urheilupuistossa nurmella leikkimässä. Tosin vain vanhin lapsista leikki ja toinen oli äidin masua pullistamassa.

Kenties elämäni vanhin kevätmuisto on vuodelta 1952, jolloin opin ajamaan pyörällä. Pyörä oli naisten pyörä, jossa polkimien päällä oli laudanpätkä lovettu runkoputkiin kiinni, jotta voin istua laudalla ja ajaa pyörällä kädet pään yläpuolella. Tosin minulle on kerrottu, että eräänä keväänä , kun olin vaunuissa, kukko hyppäsi vaunujen työntökahvalle ja kaatoi vaunut ja alkoi nokkia minua. Tuskin itse muistan tapahtunutta, mutta minulle kerrotun tarinan muistan.