1245775639_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Eläkeläisen kesäloma on todella kiireisen ihmisen elämää. Pitää ehtiä moneen paikkaan nuorten ja vikkelien perässä. Ennen juhannusta suunniteltiin porukalla auton vaihtoa ja etsittiin netistä sopivat ehdolle. Juhannuspäivä ja vielä sunnuntaikin meni odotellessa kauppojen aukeamista. Vihdoin maanantaiaamuna päästiin asiaan. Printit kädessä ensimmäisen ehdokkaan luo ja koeajolle. Mutta mitä ihmettä! Auto olikin jo myyty ja juhannuksen ajaksi oli jäänyt nettiin väärää tietoa. Pettymys unohdettiin pian ja naapurikaupasta toinen ehdokas alle ja menoksi. Minä jäin saapastelemaan myyjän riesaksi autokauppaan ja annoin varsinaisten ostajien olla kahdestaan ajelulla.

Paljon hyvä ja jonkin verran huonoja puolia tuntui koeajokissa olleen. Taas matkaan ja seuraavaan kauppaan. Turha kierros ulkona ja sisällä ja seuraava kauppa sihtiin. Väliin jätettiin parikin kauppaa, joiden nettivalikoimissa ei ollut sopivia yksilöitä. Varsinaisessa vaihtoautokaupassa oli useitakin koeajoon kelpaavia. Olivat vielä oikeaa merkkiäkin, mutta toinen oli kaiketi kolaroitu ja toinen aivan liian suuri naisen ajettavaksi kaupunkiliikenteessä. Pinna alkoi jo kiristyä niillä joilla se yleensäkin kiristyy ja nälkäkin vaivasi. Vihdoin löytyi uusi vasta avattu ruokapaikka ja mieletkin rauhoittuivat vatsojen täyttyessä. Vielä olisi edessä pari liikettä kadun toisella puolella.

Ensimmäisessä saatiin kunnon esittely uudelle tila-autolle, jonka etupyörien ja takapyörien raidevälit olivat eri kokoiset. Meille miehille esiteltiin tiloja ja niiden vaihtelumahdollisuuksia, mutta naisen ilmestyessä paikalle puhe siirtykin turvallisuuteen ja taloudellisuuteen. Ei koeajoa tällä kertaa. Viimeisessä kaupassa oli sitten odottamassa todellinen kaupan kohde. Ostaja oli päättänyt ostaa ja myyjä oli päättänyt myydä, mutta mikä olisi lopullinen väliraha? Koeajo varmisti auton olevan perheen tarpeisiin juuri se oikea. Tarvittaisiin vain sitkeyttä. 500 euron kiista jäi ilmaan. Saatiin kahvit odottaessamme ja ylemmiltä tahoiltä myyjä haki lupaa kauppahinnan laskemiselle. Me sivulliset poistuimme ostajan ja myyjän jäädessä katselemaan toisiaan ja papereitaan. Jonkinmoisen odottelun jälkeen onnellinen ostaja ilmestyi maksutiskin eteen. Hän ei nostanut tarjoustaan, mutta myyjä laski omansa. Kaupaut tuli! Onnea onnellisille uuden auton omistajille.

Toinenkin vaikea valinta oli tehtävä. Silmälasit pitää uusia. Tarjouksissa oli hyvä houkutus: Kehykset 1 € kappale. Minulle löytyi sopivat, mutta puolisolle ei siitä kaupasta eikä kolmesta muustakaan. Valinta odottaa sopivaa hetkeä ja uusia voimia.