Asumisen kalleus ja ainakin asuntojen kalleus kipuaa ylöspäin koko ajan. Välittäjät toistelevat samaa: Nouseehan se teidänkin asuntonne hinta ja väliraha ratkaisee. Asunnon välittäjä ansaitsee koko ajan enemmän, koska samat prosentit tuottavat suuremmasta summasta enemmän. Asuntojen huonekoot ovat asumiselle liian pieniä. Tilaa huonekalujen ympärillä tarvitaan liikkumiseen. Liikuntaesteiselle ja huonojalkaiselle sopivien asuntojen löytyminen on vaikeaa ellei mahdotonta. Portaita on arkkitehti asetellut mitä mielikuvituksellisimpiin paikkoihin. Ensin noustaan portaita parkkipaikalta ulko-ovelle, sitten ulko-ovelta hissiin ja hissitasanne onkin jokaisen kerroksen puolivälissä! Portaita pääset ylös tai alas. Mahdotonta asumista pyörätuolin käyttäjälle tai vaunujen kanssa taiteilevalle lapsiperheelle. Monikerroksiset rivitalot ovat oma lukunsa.

Keskikaupungin alueelle rakennetaan pieniä omistusasuntoja, joissa on pieniä huoneita tai sitten valtavan suuria vanha- tai uusrikkaiden ostettaviksi.Ovatkohan ne pienetkin asunnot vain rikkaiden omistamia ja edelleen vuokraamia? Muutammeko paikkakuntaa, ellei asuntoa löydy? Tuskin. Ihmissuhteiden alkaminen uudella paikkakunnalla taas alusta pelottaa. Ehkä se voisi myös olla kiehtovaa.