Huussi%20ja%20puuliiteri-normal.jpg

Satumaata on ajateltu jo virsikirjaan uutena virtenä. Onnen maa ei lie ihan yhtä suosittu ja tunnettu tango. Virren aineksia siinäkin on: "On kuin me noustais kirkkauteen luo muuttolintujen...uskoisin, jossakin paikka onnellinen ois. Onnistun kanssas sun kenties sinne löytämään. Etsitään, etsitään, sinne kanssasi jään"

Siilinjärven Teatteri on ottanut tälle kesälle ohjelmakseen Ismo Apellin ohjaaman Onnen Maa -näytelmän. Onnen Maa -elokuvan muistoihin jättämiä odotuksia ei tämä  Mäntyrannan kesäteatteriesitys ihan täytä. Ajoittain teksti vie mukanaan ja repliikit sopivat esittäjiensä suihin. Ulkoluvun makua välillä esiintyy ja varsinkin tiedosaaja-akkojen sähellys sotkee hyvän tunnelman täysin.

Ottopoika Vertin tulkinta onnistuu koululaiselta Riku Juntuselta välillä loistavastikin. Kuolemaisillaan olevan ottoisän Ukko-Antin vierellä Vertti on kuin kotonaan. Kuolemakohtaus on oivallisesti oivallettu osa Onnen Maan juonessa. Tunnustusta täytyy antaa Tenhoa esittäneelle Antti Heikkiselle ja tangokuningatar Marjo Sormuselle. Olihan kyseessä kuitenkin musikaali - tai sen yritys.

Mäntyrannan kesäteatterin katsomoon pitäisi panostaa tulevaisuudessa ja hankkia vaikka muovikuppituolit jostain urheiluseuran varastosta istuimiksi, jotta selkävikaisetkin jaksaisivat nauttia esityksestä koko illan. Ei ole onni istua lankkupenkeillä ilman tukea puoltatoista tuntia. Kidutuksesta se käy.

Kesäteatterimatka ei ollut suunniteltu. Lähdettiin vain ajelemaan ilmastoidulla autolla kesähellettä pakoon kohti pohjoista. Päätettiin sitten vilkaista millaiset istuimet Mäntyrannassa ovat. Koskapa olikin esitysilta ja lippuja vielä sai, niin siitä se Onnen Maaksi muuttui.