ALIN RAMADAN
Jatkoa Ali herää -fiktiosarjaan
Ramadanin aika lähestyi. Kolmekymmentä päivää kestävään paastoon tuli valmistautua huolella. Ali oli koko lapsuutensa ja nuoruutensa noudattanut tarkasti annettuja ohjeita. Hän tahtoi pelastua ja saada Allahin suosion. Alin isoäiti valvoi tarkasti kaikkia yksityiskohtia ennen paastoa, sen aikana ja jälkeen. Ali oli oppinut Koraanikoulussa Koraanin ulkoa jo 12 vuotiaana. Pelko vääränlaisesta paastosta oli syöpynyt syvälle Alin tajuntaan.
Tämä joka vuotinen paastokuukausi olisi nyt aivan erilainen aikaisempiin nähden. Ali oli vastaanottanut Jeesuksen sydämeensä ja hänet oli kastettu salaa kristillisen sairaalan papin kotona. Kastejuhla oli ollut koruton ja lyhyt. Sairaalan henkilöstöstä olivat mukana papin lisäksi kokki ja poliklinikan ylihoitaja. Molemmat olivat entisiä muslimeja ja tulleet kristityiksi jo vuosia sitten. Ylihoitaja oli oikeastaan jo lapsuudestaan asunut kristityssä perheessä. Hänen isänsä oli muslimi ja äitipuoli koptikristitty. Hän oli opettanut Raamattua ylihoitajalle tämän lapsuudessa. Alista oli tullut ylihoitajan kummipoika, jolla riitti kysymyksiä kysymysten perään sekä työaikana että vapaalla.
Tärkeimmät ja päällimmäiset kysymykset sivusivat paastoamista. Ali oli työpaikallaan nähnyt, että toiset kristityt työtoverit paastosivat joka torstai. Alin mielestä se oli liiallista ja tekopyhää. Oman lapsuususkonnon mukainen kuukauden paastoaika sen sijaan ei ollut mitenkään outo tai liiallinen. Se oli osa elämää. Ylihoitajan kanssa keskustellessa Ali joutui usein miettimään lapsuudessaan oppimiaan asioita ja vertaamaan niitä näihin uusiin aikuisiässä oppimiinsa kristillisiin tapoihin. Kristittyjen elämä ei ollut tarkasti määrättyä, vaan kukin tuntui itse päättävän miten eli, milloin rukoili ja mitä söi tai oli syömättä.
Eniten Alia ihmetytti erilaisten kirkkojen erilaiset tavat ja opetukset. Sairaalan työntekijöissäkin oli intialaisia kristittyjä, joiden elämässä oli kummallisia tapoja. Ne eivät olleet kristillisiä vaan heidän sukunsa kastiperinteeseen kuuluvia. Alin tarkkaillessa heitä, hän huomasi vanhojen traditioiden menevän tärkeydessä kristillisten elämänohjeiden edellä. Alin työtoverina oli myös saksalainen luterilainen leikkausalin hoitaja Hans, joka ei ollut kovin tarkka alkoholin käytössä, varsinkaan oluen. Alihan ei ollut koskaan juonut viinirypäleistä tehtyä viiniä, koska sen oli Koraani kieltänyt. Tosin kän oli maistanut olutta, mikä oli sallittua. Yhdessä he, hän ja Hans, olivat usein parannelleet maailmaa oluen äärellä. Nyt kristillisiin elämänarvoihin tarkemmin perehdyttyään Alia alkoivat arveluttaa yhteiset olutillat. Ali halusi lukea Raamattua, mutta leikkausalin hoitaja ei siitä piitannut. Hänen vaimonsa Ulrika luki Raamattua hänenkin edestään. Ulrika johti sairaalan raamattupiiriä.
Alin yhteydet kotiväkeen olivat pahasti tulehtuneet. Ali aikoi parannella välejä vierailemalla aluksi veljensä Hassanin luona Ramadanin aikaan. Ali oli Raamattua lukiessaan huomannut, etteivät ruokien syömiset ja juomiset olleetkaan niin kovin merkittäviä asioita ihmisen pelastumisen kannalta, vaan sydämen usko oli ratkaiseva. Niinpä hän vei veljelleen tuliaisina taateleita ja vihreää intialaista teetä sekä sairaalan myyjäisistä ostamiaan leivonnaisia ja kakkuja. Niiden avulla päästäisiin mukavaan alkuun ensimmäisen paastopäivän iltana. Ramadaniin valmistaudittiin aloittamalla ruoka-aikojen muutokset jo viikkoa ennen paastoa. Vähennettiin päiväateriat minimiin ja syötiin auringonlaskun jälkeen.
Alin tullessa Hassanin kotiin tämän vaimo Laila oli laittanut olohuoneen pyöreälle matalalle pöydälle tavattoman runsaan alkupalakattauksen. Siinä oli ainakin kuutta eri leivosta ja halvapaloja ja karamelleja. Ennen kuin noihin päästiin käsiksi, juotiin vihreää minttuteetä korkeista laseista. Tee kaadettiin lähes metrin korkeudelta lasiin. Näin syntyi vaahtoa ja teestä tuli kuplivan hapekasta. Tee karkotti nälän tunteen ja keskustelu alkoi polveilla sinne tänne ja samalla naposteltiin makeaa omilta teelautasilta. Hassan oli kutsunut työtoverinsa Josufin avukseen, koska koki itse olevansa huono uskontokeskustelija, niin kuin hän asian ilmaisi. Naiset ja lapset söivät keittiössä, jonne miehiltä tähteeksi jääneet syömiset vietiin.
Hassan uteli Alin kuulumisia ja hänen työpaikkansa asioita. Vihdoin Hassan kysäisi, mitä Alille nyt kuuluu. Tästä Ali pääsi rakkaimpaan aiheeseensa. Hän alkoi kertoa, miten hän oli kuullut Jumalan kutsun ja kuinka hänen sisäinen elämänsä oli muuttunut. Ali ei tyrkyttänyt mielipiteitään, vaan perusteli sanomisensa omilla kokemuksillaan ja entisellä muslimitaustallaan. Ali hiplasi sormillaan pöytäliinoja, joita oli hänen edessään olevalle pöydälle laitettu kuusi päällekkäin. Laila vei päällimmäisen liinan pois muruineen ja kantoi uuden ruokalajivalikoiman pöytään. Ali oli liinojen lukumäärästä laskenut, montako kattausta tänä yönä tulee pöytään. Näin hän tiesi varautua syömään aluksi vain maistellen, että jaksaisi loppuun asti.
Alin ja Hassanin sekä Josufin keskustelut muuttuivat kovaäänisiksi illan kuluessa ja naiset ja lapset olivat vaivihkaa siiryneet lähemmä olohuonetta, jotta hekin kuulisivat kaiken. Välillä joku lapsista käväisi äidin kanssa vieraiden lähelläkin ja auttaessaan äitiään sai haistaakseen vieraiden oudon tuoksun. Isän tuoksu oli erilainen. Ali sieppasi veljensä pojan Issin syliinsä, kun tämä tuli pyytämään isää avuksi keittiöön. Pikkupoika vähän pelästyi, mutta antoi enonsa sivellä tukkaansa ja suukotella hieman. Issi tuntui olevan Josufin kanssa hyvät kaverit. Mielessään Ali siunasi veljensä poikaa, joka istui hänen sylissään ja ajatteli Jeesusta, joka otti lapsia syliinsä ja siunasi heitä.
Oli jo puoliyö ennen kuin ateria päättyi. Ali oli tullut useammaksi päiväksi kylään, mutta naapuri vai käymään, niin Ali luuli. Hassan jakoi kummallekin miehelle yöpaidat ja nosteli seinustoja kiertäviltä sohvilta tyynyjä pois. Josufkin jäisi yöksi. Näin oli päätetty, ettei Ali jäisi kahden veljensä kanssa ja yöllä käännyttäisi tätä kristityksi. Yöpaita vetäistiin kaikkien vaatteiden päälle. Se ulottui varpaisiin asti. Hihoja ei ollut. Nyt oli helppo ottaa kaikki vaatteet pois yöpaidan suojassa ja käydä nukkumaan ikään kuin pussilakanassa, josta pää näkyi ja muuten oltiin piilossa. Miehet koskettivat seinällä päiden yläpuolella olevaa Koraania ja toivottivat Allahin suomaa yörauhaa toisilleen. Alikin teki niin vanhasta tottumuksesta. Ali rukoili kuitenkin Isä meidän ajatuksissaan ja otti sopivan kovan tyynyn päänsä alle. Hassan poistui vaimonsa viereen.
Yöllä Alille aiemmin tuntematon Josuf alkoi kysellä Alilta Jeesuksesta ja opetuslapsista ja Paavalin matkoista ja tämän seikkailuista. Ali oli yllättynyt. Sinä yönä ei nukuttu olohuoneessa eikä juuri muuallakaan talossa. Alin ja Josufin keskustelu kantautui kaikkialle kivitalossa kumeana muminana. Yön aikana Josufille selvisi, että hänen tietonsa kristinuskosta ovat olleet aika hatarat tähän asti. Hän päätti ruveta kuuntelemaan Alin illalla kertomaa Sydämen puhetta -radio-ohjelmaa aina kun olisi yksin siihen tilaisuus.
Aamu alkaisi sarastaa jo tunnin päästä. Sitä ennen piti ehtiä rukoilla ja syödä aamuateria. Auringon noususta sen laskuun paastottaisiin tämäkin päivä. Töissä käytäisiin vain puolet normaalista ajasta. Kahdelta tultaisiin jo kotiin ja nukuttaisiin hieman. Alilla oli päivän ajaksi sovittu tapaaminen presbyteeripapin luona ja illaksi hän palaisi veljensä luo. Presbyteeripappi halusi videoida Alin kertomuksen tämän elämästä. Ali oli päättänyt kieltäytyä, mutta suostuisi kylläkin äänittämään saman radio-ohjelmia varten. Ali soitti ylihoitajalle ja kertoi edellisen yön tapahtumista ja kyseli samalla neuvoa tulevaan yöhön.
Alilla oli presbyteeripapin luona toinenkin asia hoidettavanaan. Papin tytär Iia oli kristillisen sairaalan apteekissa töissä ja Ali oli pitänyt silmällä tätä mustatukkaista kaunotarta. Nyt lyhyen loman aikana tytär olisi käymässä kotonaan ja Ali voisi kunniallisesti tavata hänet ja keskustella kenties kahdenkin. Hänen teki mieli kysyä papilta heti kättelyssä Iiaa puolisokseen. Alin mielessä myllersivät tunteet kuin kuohuvat meren aallot. Papin luona tarjottiin kevyt kalalounas ja paljon hedelmiä. Iia oli tarjoilemassa ja istui samassa pöydässä vanhempiensa ja Alin kanssa. Yhteisen ruokarukouksen jälkeen syötiin hitaasti ja keskusteltiin säästä ja politiikasta ja vaihdettiin silmäyksiä vaivihkaa. Iia oli pannut merkille Alin kiinnostuksen eikä mitenkään pahalla.
Aterian jälkeen vanhemmat vetäytyivät päivälevolle ja Ali siirtyi Iian kanssa varjoisalle parvekkeelle. Jääteetä otettiin kannussa mukaan ja pieni radio, joka sai soida hiljakseen taustalla, etteivät vanhemmat kuulisi nuorten keskusteluja. Keskustelut olivat aika niukkoja. He vain olivat hiljaa ja katselivat toisiaan. Rakkauden polte kurkussa tuntui vangitsevan kielen liikkeet. Ali olisi tahtonut jäädä yöksi tähän perheeseen, mutta oman veljen luona jo odotettiin.
Tämän perhetapaamisen jälkeen Ali tohtisi mennä apteekkiin tapaamaan Iiaa työpäivän loputtua. He olivat tutustuneet vanhempien silmien alla. Ohjakset olivat nyt omissa käsissä. Niin Ali ajatteli.