Muutaman päivän poissaolo omasta kodista vieraassa kodissa katkaisee totutut päivärutiinit. Omaan tuttuun kuppiin aamupalan teko ei onnistu. Kaikki aamupalan erilaiset siemenet jäivät kotiin. Onneksi kananmunia löytyy mikroon pantaviksi. Läskinpaloja ei oikein viitsi vieraissa olossa paistella, vaikka kotona niin teenkin. Eläkeläisen aamurutiineiksi on tullut sudokun teko päivän lehdestä kahvia jäähdytellessä. Vieraissa oloissa lehdettömässä taloudessa netistä löytyy sudokuja pahimpaan puutteeseen.

Television sarjaohjelmien seuraamiseen tuli viikon tauko. On muutakin seurattavaa ihan livenä ja lähietäisyydeltä. 'Taivaan tulet' tuli sentään katsottua eilen. Siihen olen tainnut koukuttua. Vierasmaalaiset sarjat jatkuvat kotikatseluna ensi viikolla kuten ennenkin. Paljon ei niiden juonet kuitenkaan viikossa etene.

Vieraassa kodissa ovat omat rutiininsa, joihin alkaa jo sopeutua. Pienimmän ehdoilla eletään ja toimitaan. Kellon mukaan syödään, juodaan, peseydytään ja nukutaan. Ulkoilussa lumityöt ja pulkan vetäminen korvaavat hiihtolenkit. Oman venytysjumpan saa suorittaa leikin lomassa kontaten. Monilla kielillä voi lukea lasten kirjoja ja aikuisten lehtiä. Dementialle annetaan siten satikutia ja torjutaan loitommaksi. Kaksikieliset lapset elävät kuulemma kauemmin kuin yksikieliset.

Oman kodin tiskikoneen lastaus on erilaista kuin vieraan. Kaikki tavarat ovat astiakaapissa ihan eri paikoissa kuin kotona. Vaatehuoltoon en ole tarvinnut puuttua. Jääkapin täyttö on ollut minulle uskottua työtä. Roskapussitkin olen vienyt pois kuten kotona, rutiininomaisesti. Rentoutuskasetti tai -CD jäi kotiin. Tuota rutiinia olen hieman kaivannut. Kotona ettonet tai ruokaperäiset on rentoutusohjeiden kanssa nautittu jo vuosikaudet.

Mukavimmalta näyttävä rutiini on tässä kodissa lapsenlapseni tapa ristiä kätensä, kun ruoka on syöty ja äiti työntää syöttötuolin kauemmaksi ja sanoo: Nyt kiitos.