Peking ja Mostar
Ulkonäön perusteella me luokittelemme ihmisiä ja jaamme heidät nimittelyillämme karsinoihin. Kansakunnat kohtaavat Kiinassa toisensa. Kaikki ovat kaikkia vastaan. Omat liput ja asut ja vielä kansallislaulut voittajille. Vähitellen rodut ovat risteytyneet sekaisin, mutta aina vallitseva piirre voittaa. Kiina on monien rotujen sekasikiömaa. Sieltä löytyvät aivan mustaihoiset kikkarapäät ja valkohiuksiset sinisilmät ja kaikki siltä väliltä. En tarkoita kisoihin osallistuvia, vaan ihan alkuasukkaita.

Joskus ovat puhdasrotuintoilijat päässeet valtaan ja jälki on ollut hirvittävää. Aivan lähimenneisyydessämme tapahtui entisen Jugoslavian keskellä, että serbit ja kroaatit tunnettiin etunimistään. Kuula kalloon väärällä puolella olevalle. Nimen muutoksia on pitänyt tehdä henkensä säilyttämiseksi. Evät kai venäläisetkään ole suomalaisten keskellä jääneet osattomiksi ryssittelystä. Siis vielä tässä ajassa, saati itsenäisyytemme alkuaikoina.

Otsikon mukaan me sanomme kiinalaisia vinosilmiksi tai sanoimme joskus ja he kutsuvat meitä isoneniksi. Intiaanit ovat punanahkoja ja ei intiaanit valkonaamoja. Me siirrämme lapsille ja lasten lapsille omia esivanhemmilta saamiamme ihmisten nimittelyjä. Kunhan emme vain haukkumasanoina niitä käytäisi. Asenteet joko peritään tai ne löydetään itse.

Esimerkkinä 5 v. vesseli kysyi Murmanskista puhuttaessa: Miksi venäläiset veivät sen meiltä? Niiden pitää antaa se takaisin.