Adventtiaika eli joulun odotuksen aika on myös ns. pienen paaston aikaa. Adventti tulee latinan sanoista Adventus Domini eli Herran tuleminen. Jeesuksen syntymäjuhlaa odotetaan neljä viikkoa. Pienestä paastosta on meille luterilaisille jäänyt vain muisto. Me syömme jouluna lipeäkalaa, joka on paastoruokaa. Paastossa luovutaan lihasta. Ennen suurta paastoa pidetään laskiaiskarnevaalit (carnem vale = hyvästi liha). Laskiais-sana saattaa tulla siitä, kun laskiaisena aletaan laskea päiviä pääsiäiseen. Joidenkin mielestä silloin laskeudutaan paastonaikaan. Joulun alla ei karnevaaleja pidetä, vaikka monille hoosiannan laulaminen täydessä kirkossa voikin olla kuin "pieni karnevaali".

Alun perin kristillisessä kirkossa paastottiin keskiviikkoisin ja perjantaisin ja 300-luvulta lähtien 40 päivää ennen pääsiäistä, mikä on edelleen tapana varsinkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa. Ortodoksikirkossa on neljä erillistä paastoaikaa ja lisäksi kolme erillistä paastopäivää. Joulupaasto on 15.11.-24.12. Luterilaisen tavan mukaan uskonnollista paastoa ei pidetä, mutta ruumiillista paastoa monet pitävät milloin mistäkin syystä. Oikeassa paastossa ruumis ja sielu ovat kuitenkin yhdessä. Ilman rukousta ei voi olla paastoa.

Ortodoksit opettavat: "Varhaista kristillistä paastoa edustavat ortodoksisessa perinteessä viikoittaiset keskiviikon (Kristus kavallettiin keskiviikkona) ja perjantain paastot (Kristus ristiinnaulittiin perjantaina). Viikoittaisina paastopäivinä luostareissa syödään vain kasvisruokaa, kun taas maailmassa asuvat voivat syödä kalaa mutta pidättäytyvät lihasta, kananmunista ja maitotuotteista. Joulupaastossa kalaruuat ovat maailmassa asuville viikoittaisia paastopäiviä lukuun ottamatta sallittuja."

Pientä paastoa noudattaen käykäämme hiljentyen kohti joulua.