kiinalainen puutyö

Nyt seisahdun mä seimelles... Seimi, mikä se on? Sanojen synty (Veijo Meri) kertoo, että seimi tai toinen muoto soimi tulee teonsanasta syödä. Se on laatikko, johon eläimen ruoka pannaan ja josta se sen syö.

Ilmeisesti Jeesuksen syntymän aikoihin eläimet ja ihmiset olivat saman katon alla. Eläinten oleskelutilan lattia oli alempana kuin ihmisten. Eläinten syöttökaukalo, seimi, oli ihmisten lattian tasossa. Intiassa ja Kiinassakin on vielä maaseutuoloissa asuntoja, joissa eläimet ja ihmiset ovat saman katon alla.

Lasten sänkyäkin on kutsuttu seimeksi. Seimi oli myös aikoinaan päiväkodin yleinen nimi.

Jouluevankeliumissa on käytetty seimi-sanaa Agricolasta lähtien. Vanhoissa, 1500- ja 1600-luvun virsissä sen sijaan vastasyntynyt Jeesus pantiin soimeen makaamaan. Agricola oli kotoisin Pernajasta, vaikutti Turussa ja lyhyen aikaa myös Viipurissa. Virsirunoilijat Jaakko Finno ja Hemminki Maskulainen olivat varsinaissuomalaisia. Mitä perua siis ovat Uuden testamentin ensimmäisessä suomennoksessa (1548) esiintyvä sana seimi ja vanhojen virsien soimi? (Maija Länsimäki)

Vuonna 1898 Tampereelle perustettiin ensimmäinen lastenseimi. Lastenseimen tarkoituksena oli toimia eräänlaisena päiväkotina työläisäitien lapsille. Lapset voitiin jättää lastenseimeen päiviksi, joskus jopa öiksi, jolloin äidit saattoivat rauhassa käydä esimerkiksi töissä. Palveluista tuli maksaa pieni maksu, mutta jos rahaa ei ollut, seimi oli ilmainen. Lastenseimestä tuli suosittu, esimerkiksi vuonna 1906 hoidettavana oli keskimäärin 12 lasta päivässä. Vuonna 1907 Naisyhdistys luovutti vastuun lastenseimestä Lastenhoitoyhdistykselle. (Anna Vuorinen)

Seimi-sana tunnetaan nykyisin jouluseimiasetelmista. Niissä harvemmin pyritään esittämään kapaloitu lapsi kiveen hakatussa koperossa, vaan useimmiten pienessä vinoristijalkaisessa laatikossa.